Psykologinen joustavuus
Moni on varmaan samaa mieltä siitä, että viime vuosien globaalisti vaikuttaneet tapahtumat ovat olleet ikäviä ja järkyttäviä. Vai tuntuuko se vain siltä? Että juuri viime aikoina on totisesti sattunut ja tapahtunut. Jatkuva huonojen uutisten kuuleminen voi aiheuttaa maailmantuskaa ja ahdistusta. Kuinka itseään ja omaa mielenterveyttä voisi suojella kaikelta mahdolliselta? Voisiko ajatus siitä, että on tehnyt parhaansa ja sen on riitettävä, auttaa? Ehkä, mutta kannattaa tutustua myös psykologiseen joustavuuteen. Se nimittäin tekee omasta mielestä trampoliinin! Joustava mieli on kieltämättä parempi vaihtoehto kuin hartioilla kannateltava puupökkelö, tai päänsisäinen sieni, joka imee ympäristöstään kaiken myrkyn ja kätkee sen syvälle mielen syövereihin.
Psykologinen joustavuus. Moni saattaa tietää käsitteen, ja tunnistaa sen myönteiseksi asiaksi, josta on hyötyä. Se tekee ihmisestä kestävän, sillä joustava mieli on vahva mieli. Mutta mitä psykologinen joustavuus oikein on, ja mistä se koostuu? Voiko omaa psykologista joustavuutta lisätä? Kyllä voi! Psykologisella joustavuudella tarkoitetaan kykyä sovittaa oma toiminta eri tilanteiden asettamiin vaatimuksiin. Sen vastakohta on jäykkä ajattelumalli, joustamattomuus ja sen mukaan käyttäytyminen. Psykologisen joustavuuden lisääminen auttaa havaitsemaan useita suhtautumistapoja erilaisissa tilanteissa. Tarkoituksena ei ole siis poistaa haastavalta tuntuvia asioita, vaan oppia suhtautumaan omiin tunnereaktioihin, jotka ohjaavat ihmisen käyttäytymistä. Psykologinen joustavuus auttaa myös ihmistä pärjäämään kriiseissä ja ehkäisee masennusta. Psykologisen joustavuuden katsotaan koostuvan kuudesta eri osa-alueesta:
Kyky olla läsnä nykyhetkessä
Omien arvojen selkeys
Omistautuminen tekemiseen
Tunteiden hyväksyminen
Kyky havainnoida ajatuksia
Mielen kontrollin heikentäminen
Lähteestä riippuen näiden osa-alueiden nimet voivat vaihdella, mutta pääasiallisesti periaate on sama. Viime vuodet ovat tarjoilleet loistavan mahdollisuuden testata omaa psykologista joustavuutta, ja nyt jos koskaan sitä kannattaa kasvattaa. Voiko psykologinen joustavuus olla jopa yksi hyödyllisimmistä asioista, joita ihminen epävarmuuden hetkellä tarvitsee? Kyky olla läsnä on ilman muuta tärkeä asia. Jo hetki läsnäoloa voi rauhoittaa mieltä. Tietoisuustaidot, mindfulness sekä esimerkiksi hengitysharjoitukset ovat oivallisia tapoja harjoittaa läsnäoloa. Läsnäolo mahdollistaa keskittymisen hetkeen, jolloin pelolle ja murehtimiselle jää vähemmän aikaa. Huolestunut mieli elää usein tulevaisuudessa tai vatvoo mennyttä. Tietoisuustaidoilla voi myös pyrkiä pois automatisoituneesta puoliteholla elämisestä.
Voidaan sanoa, että arvot rakentavat ihmisen perustuksen. Arvot ovat kuin kivijalka, jonka päällä kaikki seisoo. Jos arvot ovat epäselvät, voi koko ihminen olla hiukan hukassa. Silloin kun arvot ovat selvät, ihminen on myös itsevarmempi ja elämän suunta tuntuu selkeämmältä. Tekemiseen omistautuminen tarkoittaa arvojen mukaista aktiivista toimintaa. Omistautuminen liittyy valintoihin joita teemme elämässämme. Koska aika on rajallista, kannattaa pysähtyä pohtimaan mitkä valinnat ja teot johtavat lähemmäs omien arvojen toteuttamista käytännössä. Sitoutuminen arvojen mukaiseen elämään lisää ihmisen hyvinvointia ja merkityksellisyyden tunnetta elämässä. Kannattaa miettiä onko jotain konkreettista mitä voisi tehdä, jotta eläisi enemmän arvojensa mukaisesti. Vaikkapa tänään? Tällä viikolla? Tänä vuonna?
Omien tunteiden hyväksyminen auttaa elämään sovussa itsensä kanssa. Ylipäätään asioiden hyväksyminen on tärkeä taito, jota voi opetella. Hyväksyminen on kontrolloinnin vastakohta. Vaikeitakin tunteita voi oppia hyväksymään antamalla niiden tulla sellaisina kun ne ovat tullakseen, olemalla pyristelemättä niistä irti. Vaikeita asioita hyväksyä voivat olla negatiiviset tunteet kuten ahdistus ja alakulo sekä fyysinen kipu. Niille voi kuitenkin tehdä tilaa ja tunnistaa ikävätkin asiat osana elämää.
Omien tunteiden ja ajatusten havainnointia voidaan pitää niihin eläytymisen vastakohtana. Jos lapsi kiukustuu ja alkaa raivota, voi kiukkuun reagoida turhautumalla lapsen reaktioon. Varsinkin väsyneenä lapselle voi tulla sanottua jotain lujalla äänellä. Sen sijaan voisi pienen hetken havainnoida ensin omaa reaktiota. Astua askeleen kauemmaksi ja tarkastella tiedemiehenä omia tunteita. Kas, lapsi kiukustui, ja sen seurauksen kiukustun itse. Mutta se millä on merkitystä on se, miten toimin tässä tilanteessa. Mitäpä jos kiukustumisen sijaan rauhoittaisin lasta? Voisin sanoittaa hänen tunteitaan, ja auttaa häntäkin havainnoimaan ja tutkimaan omia tunteitaan? Havainnointi ei suinkaan poista ikäviä asioita elämästä, mutta opettaa meidät suhtautumaan niihin rauhallisemmin. Tarkastelemalla omia tunteita, ikävä tunne ei myöskään muutu yhtä helposti pitkäkestoiseksi tunteeksi. Kun huomaat ajatuksen tai tunteen, voit tarkkailla mihin se on menossa. Hyppäätkö tuon tunteen kyytiin, vai annatko sen mennä menojaan? Havainnointi tarjoaa turvallisen tavan käsitellä ikäviäkin tunteita.
Mielen kontrolli tarkoittaa tunteiden, asenteiden ja uskomusten kontrollia. Jos mieli kontrolloi ihmistä, hän on oman sisäisen puheensa riepoteltavana, eikä pysähdy pohtimaan analyyttisesti oman sisäisen äänensä totuudenmukaisuutta. Jotkin ajatukset voivat esimerkiksi estää tekemästä asioita. Jos esimerkiksi haluaisin kokeilla jotain uutta asiaa, mutta mieleni sanoo ‘Ei!’, saattaa hieno kokemus jäädä tekemättä mielen kontrollin vuoksi. Mieli voi yrittää uskotella, ettei kannata kokeilla kun kuitenkin epäonnistuu. Mielen kontrollia heikentämällä pyrkimyksenä on olla antamatta liikaa valtaa kielteisille ajatuksille. Kaikilla on ajoittain kielteisiä ajatuksia ja pintaan pulpahtavia tunteita, kuten esimerkiksi epävarmuus ja ahdistus. Mielen kontrollia voi lieventää havainnoimalla, hyväksymällä ja tietoisuustaidoilla. Omat ajatukset voi tiedostaa, mutta niitä voi olla ottamatta liian kirjaimellisesti.
Photo: Gerd Altmann (Pixabay)
Lähteet:
Psykologinen joustavuus kriiseissä ehkäisee masennusta, https://www.duodecim.fi/2017/10/19/psykologinen-joustavuus-kriiseissa-ehkaisee-masennusta/
Psykologinen joustavuus psyykkisen hyvinvoinnin tukena, https://www.riittavaelama.fi/psykologinen-joustavuus/
