Onnea ja ihmeitä

Herään lauantaiaamuna kumman aikaisin. Tiedossa on opiskelupäivä, mutta opiskelujen alkuun on vielä monta tuntia. Kukaan muu ei ole vielä herännyt. Aurinko on vasta nousemassa ja pakkasta on -14c. Hetken sängyssä viivyteltyäni päätän lähteä hiihtämään. Otan suunnan merenjäälle ja etenen kohti nousevaa aurinkoa. Aamurusko värjää taivaan oranssiksi, ja aurinko alkaa maalaamaan maisemaa valollaan. Napsin kännykkäkamerallani kuvia kunnes pakkanen saa sen akun hyytymään ja sormeni jäätymään, jonka jälkeen tyydyn ihailemaan luonnon ihmettä taltioiden sen ainoastaan verkkokalvoilleni. Ihmettelen valtavaa jäältä aukeavaa maisemaa, tulessa leiskuvaa horisonttia sekä rikkumatonta hiljaisuutta. Olen ainut ihminen kilometrien säteellä ja hetken tuntuu, kuin olisin ainut ihminen koko maailmassa. Kuin vastalauseeksi ajatuksilleni, yhtäkkiä kuuluu kuin tykin suusta: PUM! Säikähdän, mutta hetken päästä nauran äänelle. Luontoäiti on totisesti hereillä ja tekee minulle kepposen. Jää elää jatkuvasti. Lämpötilan muutosten myötä jää muuttaa muotoaan, ja muutokset voivat aiheuttaa kovia paukahtelevia ääniä. Äänet eivät tarkoita sitä, että jää pettäisi altani. 

Luonnon ihmeet ovat toden teolla ihmeellisiä! Pysytellään samassa aiheessa, eli ihmeessä, ja otetaan pieni ajatusleikki, suorastaan ihmeellinen mielikuvaharjoitus. Kuvittele, että heräät aamulla. Yön aikana on tapahtunut ihme! Saat itse päättää mikä tuo ihme on. Mitkä asiat olisivat elämässäsi toisin kuin ne nykyisellään ovat? Onko jokin ongelma mahdollisesti ratkennut? Anna mielikuvituksesi laukata! Mitä teet ensimmäisenä kun huomaat tämän ihmeen tapahtuneen? Herkuttele hetki ihmeellisessä hetkessä, jolloin uskomattomimmatkin asiat voivat toteutua. Toki voit herkutella ihan konkreettisestikin, mikäli toivomasi ihme liittyy jollain tavalla ruokaan.

Voit palata nyt takaisin todellisuuteen. Mieti miltä sinusta tuntui kun huomasit, että ihme on tapahtunut? Onko tuo ihme jotain, mikä voisi tapahtua oikeassa elämässä? Onko asioita, joita voisit itse tehdä edesauttaaksesi kyseisen ihmeen toteutumista? Tarvitaanko todella ihme, jotta tämä asia toteutuisi, vai onko asia mahdollisen rajoissa? Mieti vielä hetki sitä millainen muutos sinussa tapahtuisi ihmeen myötä? Onko elämässäsi jopa tällä hetkellä jotain, jonka koet olevan ihme? Voisiko arjen ihmeistä olla onnellinen ja kiitollinen? Muistathan, että myös sinä olet suuri ihme! Mikä onni, että olet olemassa!

Sanotaan, että se jolla onni on, se onnen kätkeköön. Pitäisikö onni tosiaan kätkeä? Vai pitäisikö se sen sittenkin jakaa, sillä jaettu ilohan on kaksinkertainen ilo? Itse en kykene kovin hyvin ilon kuin surunkaan piilotteluun. Minulla on pakahduttava tarve jakaa tunteeni muiden kanssa, ja toivon että läheiseni jakavat ne vastaavasti minun kanssani. Vaikka tietysti jokainen päättää itse mitä asioita haluaa jakaa. Uskaltaako julkisesti olla onnellinen ja iloita? Voiko olla vaarana, että ihana parisuhde, syntymätön vauva tai uusi työpaikka viedään, onni otetaan pois? Onko parempi pitää onni omana tietonaan, ja nauttia siitä hiljaa itsekseen?

Täytyy sanoa, että kun ikää tulee lisää, tulee kuvioihin jonkinlaista varovaisuutta kaikenlaisen jakamisen suhteen. Olen jopa toisinaan törmännyt ajatukseen: jos elämässäni tapahtuu iso onnellinen muutos, jostain syystä en jaksaisi jakaa sitä kaikkien kanssa. Ehkä vieroksun onnitteluja, kyselyjä ja kommentteja joita uutiseni vääjäämättä poikisi. Olenko sittenkin niin perinteinen suomalainen, etten halua tehdä asiasta numeroa? Minäkö, joka koen itseni tunteelliseksi ihmiseksi ja rehvastelen sillä kuinka helppoa minun on avautua asioistani toisille? Joskus asioita on syytä hehkuttaa. Tuskin kenenkään elämä on jatkuvaa onnen suitsutusta, ja miksi pitäisi ollakaan, sillä suoranainen onni voi olla jopa kuluttava tunne, eräänlainen psykoosi. Tällainen onnen psykoosi on esimerkiksi rakastuminen, sehän tekee ihmisen suorastaan hulluksi! Sopiva tyytyväisyys saattaa hyvinkin olla se mitä toivon kaikkein eniten.

Silloin kuitenkin kun onni on myötä se kannattaa jakaa! Voihan omalla onnella inspiroida muitakin! Onni kasvaa jakamalla ja suru puolestaan pienenee kun siitä kertoo toiselle. Onko sillä sitten merkitystä jakaako omat ilonsa muiden kanssa vai pitääkö ne omana tietonaan? Onhan sillä. Tutkimukset osoittavat että myönteisten asioiden jakaminen johtaa parempaan tyytyväisyyteen, energiatasoon sekä hyvinvointiin. Nauru puolestaan pidentää ikää - sekä lievittää kipua, rentouttaa lihaksia, vähentää ahdistusta ja voi edistää sydämen ja keuhkojen toimintaa. Ilon jakaminen tuo lisävirtaa myös parisuhteeseen!

Photo: Maria Burrow