Merkityksellisyys ja mielihyvä
Photo: Lewis Burt (Pixabay)
Perheemme perjantai-iltapäivät noudattavat useimmiten tuttua rutiinia. Pizzaperjantai on jo sen verran pitkä perinne, että lapset järkyttyvät sydänjuuriaan myöten jos rutiinista poiketaan. Okei, ehkä minäkin, ainakin ihan vähän. Perjantai on myös lasten karkkipäivä, ja saatanpa minäkin nauttia tölkillisen jääkaappikylmää siideriä palkitakseni itseni ihan vain siitä syystä, että olen selvinnyt voittajana tapahtumarikkaasta viikosta. Mielihyvämittari osoittaa perjantaisin tiukasti kaakkoon. Samanlaista Rock ’n’ Roll-menoa tuskin kannattaa toistaa päivittäin, mutta toisaalta viikonlopun kevytmielisessä juhlistamisessa on jotain merkityksellistä. Sukelletaan hetkeksi mielihyvän ja merkityksellisyyden maailmaan, ja mietitään mitä eroa näillä kahdella on. Ennen kuin luet pidemmälle, nimeä yksi asia, josta saat mielihyvää, sekä yksi asia, joka tuntuu sinusta merkitykselliseltä.
Miksi kannattaa katsoa kauas? On luonnollista, ettei lapsi välttämättä osaa suunnitella asioita rationaalisesti ja huomioida valintojensa kauaskantoisia seurauksia. Kasvaessa tämä taito kuitenkin kehittyy ja suunnitelmallisuus lisääntyy. Ihminen oppii milloin kannattaa suunnitella asioita pitkällä tähtäimellä, ja milloin lyhyt tähtäinkin voi hyvin riittää. Kerron heti alkuun kantani ja suositukseni tähtäimiin liittyen: Kannattaa suosia pitkää tähtäintä, mutta kuunnella omia ajatuksia myös koskien lyhyttä tähtäintä. Mieti tavoitteitasi tähtäimen mukaan. Mitä haluat tehdä tänään? Entä mitä toivot elämääsi seuraavan kahden vuoden sisällä? Mihin oikein tähtäät?
Lyhyen tähtäimen hetkellistä mielihyvää tuottaviin asioihin lukeutuu lapsellinen kuvitelma onnesta, joka saavutetaan vaikkapa shoppailun, päihteiden tai rahapelien avulla, tai kolme kiloa suklaata kertarytinällä nautittuna. Mielihyvään on helppo sortua koska olemme ihmisiä. Lyhyen tähtäimen mielihyvä liittyy kuitenkaan harvoin pitkäkestoiseen hyvinvointiin ja merkityksellisyyteen. Lyhyellä tähtäimellä tyytyväisyyden tunteen voi tuoda uusi lelu, karkkipussi tai tupakka. Lapsi saattaa kinuta asioita, jotka tekevät hänet hetkellisesti onnelliseksi, mutta kun hyvin tiedämme, tuollainen onni ei useinkaan kestä aikaa. Kypsymisen myötä ihminen oppii katsomaan kauemmas ja käsittää, että se mikä tuo elämään pitkäkestoista hyvää ja merkityksellisyyttä, on mitä kohti kannattaa ponnistella.
On hyvä erottaa mielihyvä ja merkityksellisyys toisistaan ja panostaa kestävään hyvinvointiin. Vaikka tietenkään elämä ei ole pelkästään ponnistelua kohti ikuista onnea. Onni voi muodostua myös jäätelöstä tai oluttuopillisesta kuumana kesäpäivänä, hampurilaisateriasta tai ex tempore tempauksista, joita ei ole harkittu kauan ja hartaasti. Nekin voivat joskus olla hyvin merkityksellisiä. Jos kuitenkin huomaa keskittyvänsä vain asioihin, jotka tuovat tyytyväisyyttä vain hetkeksi, mutta aiheuttavat jatkuvasti toistettuna pahaa oloa, on syytä vaihtaa vaihdetta ja kohdistaa katse kohti pitempikestoista auvoa.
Mikä on sitten merkityksellistä? Tähän kysymykseen on yhtä monta vastausta kuin vastaajaakin. Merkityksellisyyttä elämään voivat tuoda lapset, lemmikit, uskonto, musiikki, ystävät, kirjallisuus, työ, harrastukset, luonto tai vaikkapa taide. Yksi lähestymistapa merkityksellisyyteen on pitkällä tähtäimellä hyvää tuottavat asiat, esimerkiksi kestävä kehitys. Kyseessä voi olla oma henkilökohtainen kestävä kehitys, tai suurempi kokonaisuus: kollektiivinen hyvinvointi ja onni. Pitkän tähtäimen hyvinvointia tuovat elintavat, joihin kuuluu riittävä uni, terveellinen ruoka ja liikunta. Koko maailma hyötyy turhan kulutuksen ja fossiilisten polttoaineiden vähentämisestä. Kuulostaako tylsältä? Kenties. Mutta tämä on kuitenkin resepti, joka toimii. Kun pyrkii toimimaan merkityksellisyys edellä, eivät satunnaiset mielihyvään perustuvat valinnat tee suurta vahinkoa. Ja onpa ihminen tyytyväisempikin kokiessaan, että hänen valinnoillaan on jokin merkitys.
Tiesitkö, että pitkän tähtäimen mukaan ajattelu voi lisätä kärsivällisyyttä? Kun hetkellistä harmitusta katsoo laajemmasta näkökulmasta, pidemmällä aikavälillä, voi ärsytyksen tunne lieventyä. Toimiminen pitkän tähtäimen periaatteella antaa rauhan tähän hetkeen. Pienet töyssyt ja arkiärsytykset tuntuvat lievemmiltä, kun ajattelee elämää ja omia suunnitelmia pitemmällä aikajänteellä.
Sulkeeko mielihyvän kokeminen pois merkityksellisyyden? Tai toisinpäin? Ihan kaikesta ei tietenkään tarvitse löytyä syvällistä tai kauaskantoista merkitystä. Kävellessäni elokuisessa illassa, mietin merkityksellisyyttä ja mielihyvää. Samalla puhaltelen voikukan siemeniä ilmaan, lähetän pienet laskuvarjohyppääjät lentoon. Leikin kuin lapsi, tuntien siitä hassua lapsenmielistä mielihyvää. Ehkä tekemisissäni ei ole suurta merkityksellisyyttä, muttei teko sen kummemmin kuormita omaa terveyttäni, kansantaloutta kuin planeettamme kantokykyäkään. Ehkä merkityksellisyys löytyykin joskus nimenomaan harmittomista pienistä hassuttelun hetkistä!
