Huomio, huomio!

Photo: Lukas Bieri (Pixabay)

Tiesitkö, että sillä on merkitystä mihin kiinnität huomiosi! Kuka, tai mikä ansaitsee huomiosi, ja mikä puolestaan varastaa sen? Voidaan puhua varastamisesta, sillä huomiomme on hiukan liiankin helposti johdateltavissa. Huomio on helppo suunnata sinne, missä on jotain kiinnostavaa. Vastaavasti olisi mukava jättää tylsät asiat huomiotta. Joskus joutuu todella pinnistelemään, että huomio pysyisi asiassa, joka ei kiinnosta. Huomion suuntaisi niin paljon mieluummin johonkin kivaan ja jännään!

Aivojen hyvinvoinnin ja keskittymiskyvyn kannalta huomio kannattaa suunnata kerrallaan vain yhteen asiaan. Kun huomio siirtyy alati paikasta toiseen, aivot jonglööraavat ja niiden suorituskyky laskee. Huomion voivat varastaa esimerkiksi ylimääräiset keskeytykset työpäivän aikana, somen tsekkaaminen, tai viestien tarkistaminen jonkin muun tehtävän aikana. Aina kun huomio siirtyy paikasta toiseen, aivot joutuvat ohjelmoitumaan uudelleen. Eikä tämä tapahdu vain kerran vaan kahdesti: ensin tehtävästä keskeytykseen, ja sitten takaisin tehtävään. Voidaan puhua jopa huomiokriisistä, sillä nykypäivän maailmassa on ärsykkeitä enemmän kuin koskaan. Muista kuitenkin se, että ärsykkeiden säännöstelijä olet sinä.

Yksi viime aikojen haasteista aivoterveydelle on lisääntynyt etätyö, jossa lähes kaikki toiminta tapahtuu saman päätteen ääressä. Työlle ei välttämättä tule jaksotuksia samalla tavalla kuin työpaikalla, jossa siirryttäisiin fyysisesti toiseen tilaan palaveriin, tauolle tai syömään mennessä. Keskustelu kollegan kanssa tapahtuu samaa näyttöä tuijottaen, sen sijaan, että nostaisi katseen hetkeksi ruudulta jutellakseen työkaverille “livenä”. Etätyön lisäämä jatkuva valppaana olo rasittaa aivoja. Aivojen kuormitus voi vaikuttaa muistiin, lisätä stressiä ja aiheuttaa unettomuutta. Koska aivot kuormittuvat töissä, niille kannattaa suoda lepohetki viimeistään vapaa-ajalla. Mutta entäpä jos sama kuormitus jatkuu vielä työpäivän jälkeenkin?

Älypuhelin. Vai älyttömyyspuhelin? Ihmelaite, luuri ja jopa näköradio. Uhka ja mahdollisuus. Viestikapula, kännykkä, mobiililaite, puhe-elin, käden jatke. Tällä rakkaalla lapsella on totisesti monta nimeä. Älyluurin käyttäjä vilkaisee älypuhelintaan jopa satoja kertoja päivässä! Ihmisten tylsyyden sieto on huonontunut hurjasti. Tyhjän hetken koittaessa tulee puhelin kaivettua esille täysin automaattisesti. Ja miksipä ei, sillä puhelimen tarjoamat pelit ja sosiaalisen median sisältö viihdyttävät aivojamme. Kun näemme jotain kiinnostavaa aivot tuottavat pienen tujauksen dopamiinia, mielihyvähormonia, mikä koukuttaa ja saa tarttumaan puhelimeen aina uudelleen.

Oman huomion jakamisen lisäksi myös huomion saaminen koukuttaa. Usein keinomaailmassa, eli netissä, on helpompi saada huomiota kuin oikeassa maailmassa. Tervetullut huomio voi välittyä paksuina, lyhyinä sormina ja punaisina verta pumppaavina eliminä. Sähköistä rakkautta voi saada helposti ja nopeasti. Oikeassa maailmassa moni ei huku nopeaan kannustukseen, tsemppaukseen ja sydämiin. Netissä surffaillessa on myös helppo sortua kuvittelemaan, että paras on vielä edessäpäin. On hankala laittaa puhelinta pois, sillä mitä jos jotain kiinnostavaa jää näkemättä?

Tuleeko elämästäkin ajateltua samoin? Onko paras vielä edessäpäin? Vai voisiko juuri nyt olla hyvä? Mitä jos olisi hetken ilman puhelinta, ilman tekoälyä, ilman laitteita. Ottaisi hetken vain itselleen. Sulkisi silmät ja laskisi rauhassa viiteen. Viettäisi hetken tylsyyttä ja suuntaisi huomion sisäänpäin. Aivot kiittävät tylsästä hetkestä. Tylsyys voi olla jopa suuren kiitollisuuden aihe: kun elämässä riittää turbulenssia, siunattu tylsyys voi tuntua suurimmalta onnelta.

Huomion arvoisiin asioihin kuuluu ehdottomasti aivot ja niiden terveys. Aivokemiasta ei vielä tiedetä kaikkea, vaikka sitä tutkitaan paljon. Sen verran kuitenkin tiedetään, että pitkittyneessä kuormituksessa aivot käyvät ylikierroksilla. Tämä voi puolestaan johtaa tunteiden heittelyyn ja ärtyneisyyteen. Ärsykkeisiin alkaa reagoida normaalia voimakkaammin, jolloin altistuu uupumiselle, mielenterveysongelmille ja erilaisille sairauksille. Hyvä uutinen on se, että kokonaisuus ratkaisee. Vaikka tietotyö tai ns. “aivotyö” kuormittaisi, se välttämättä ole haitallista, kunhan pitää huolen riittävästä palautumisesta. Liikunta, riittävä uni ja terveellinen ravinto ovat erinomaisen tärkeitä, jotta aivot palautuvat kuormituksesta.

Itselleen kannattaa myös antaa lupa olla välillä tavoittamattomissa. Pois yhteyksien ääreltä. Aina ei tarvitse seurata uutisia ja yrittää olla tietoinen kaikesta, eihän se ole edes mahdollista. Ranskassa on jopa laadittu laki, jonka mukaan työntekijöiden ei tarvitse olla jatkuvasti tavoitettavissa. Heillä on virallinen lupa olla tavoittamattomissa. Laki tai ei, sama vapaus kannattaa suoda itselleen työn ulkopuolellakin: laittaa laitteet kiinni, ja nauttia eräänlaisesta katoamisen luksuksesta. Aivoille on hyvä antaa lepotauko, suuntaamalla huomio yksinkertaisiin, rauhoittaviin asioihin: oikeaan maailmaan, luontoon ja toisinaan jopa tylsyyteen.

Lähteet:

Niskasaari, Elina (20.3.2022) Etätyö voi näkyä aivoterveydessä (Kaleva)

Gronow, Kira (18.2.2022) Ihmisen puolella, https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008565369.html (22.2.2022)

Hari, Johann (2.1.2022) Your attention didn’t collapse. It was stolen, https://www.theguardian.com/science/2022/jan/02/attention-span-focus-screens-apps-smartphones-social-media (26.1.2022)