Hyppy äänikirjojen maailmaan
Kuvassa näkyy esikoisdekkarini äänikirjan kansi. Koska kyseessä on äänikirjan kansi, sen muoto on neliömäinen, ei siis suorakulmio niin kuin kirjan kansi yleensä. Esikoisdekkarini myötä olen hypännyt kokonaan uuteen maailmaan - äänikirjojen sellaiseen. Tämä hyppy on yllättänyt monella tapaa. Ehkäpä eniten juuri siksi, etten oikeastaan itse kuuntele äänikirjoja, enkä näin ollen ole seurannut kyseistä kirjallisuuden osa-aluetta kovin aktiivisesti. Tietysti olen kuunnellut kuitenkin oman kirjani. Unto Nuora tekee oikein hyvän suorituksen ja hänen äänensä sopii dekkariin mitä parhaiten. Taidan kuitenkin olla auttamattoman rutinoitunut lukemaan “oikeita” kirjoja. Luen niitä illalla ennen nukkumaanmenoa, muulloin en taida oikein ehtiä. Äänikirjojen kuuntelu olisi uusi tapa joka pitäisi omaksua. Ehkä teen sen joskus, ihan vielä en.
Osasin ennustaa, että Rosholmin murhista tulee tähän mennessä luetuin kirjani. Tähän vaikutti kaksi asiaa. Ensinnäkin kyseessä on dekkari, yksi kirjallisuuden luetuimmista genreistä. Ellei peräti luetuin? Tämän lisäksi uusi kirja tulisi saataville kaikissa formaateissa: kirjana, e-kirjana ja äänikirjana. Se tavoittaisi sikäli enemmän lukijoita kuin kaksi aiemmin kirjoittamaani tietokirjaa, jotka ovat saatavilla “vain” e-kirjana ja perinteisenä kirjana. En kuitenkaan missään nimessä kuvitellut, että äänikirjani saisi kymmenessä päivässä palautetta yli 250:lta lukijalta. En osannut ennustaa, että se pomppaisi Storytelin SUOSITUIMMAKSI kirjaksi jännitys ja dekkari genressä, ja pysyttelisi kärkisijalla kokonaisen viikon. Storytelin kaikista kirjoistakin se ylsi peräti 3. suosituimmaksi! Storytelissä on sentään yli miljoona teosta. Voi sitä ällistyksen ja ihmetyksen määrää!
Saan olla kiitollinen siitä, että kirjani on lyhyessä ajassa tavoittanut noin monta lukijaa ja kuuntelijaa. Tähtiä Rosholmin murhat on saanut keskimäärin 3,6. Ei huonosti kun ottaa huomioon, että alkuperäinen tavoitteeni oli kirjoittaa mahdollisimman jännittävä dekkari - tai oikeastaan testata, osaisinko ylipäänsä kirjoittaa dekkarin. Eikä kirjalle löytynyt edes kustantajaa vuonna 2015, jolloin kirjoitin kirjan alkuperäisen version. Äkillinen kirjan saama huomio on tuntunut paitsi huikean hienolta, myös suoraan sanottuna hiukan järkyttävältä. En ole tottunut moiseen, joten asiaa on pitänyt hiukan sulatella. Jotkut ovat tykänneet kirjasta todella paljon, mutta tietysti mukaan mahtuu myös yhden tähden palautteita, jotka saattavat jäädä mietityttämään. Vaikka ehkei kannattaisi miettiä niitä liikaa, sillä jokainen kuunneltu minuutti tai luettu sivu on kirjailijalle hyvä juttu! Parasta on tietysti saada rakentavaa palautetta, jolloin kirjoittamista voi hioa. Pelkkä “huono” ei vielä kerro mihin suuntaan tarinankerrontaa olisi hyvä kehittää.
Äänikirjamaailma on paljon lähempänä “kirjojen somea”, kuin perinteinen kirja: palaute tulee nopeasti. Siinä missä oma lukuprosessini on hidas (varataan kirja kirjastosta, odotellaan jonossa, haetaan kirja, luetaan sitä verkkaisesti illalla, välillä nukahtaen, niin että opus tippuu suoraan naamalle) äänikirjaihmiset ovat oikeita superlukijoita! He kuuntelevat kirjoja parhaimmillaan lähes äänennopeudella (heh). Ensimmäinen palaute dekkarista tuli kun äänikirja oli ollut julki alle vuorokauden, ja äänikirja kestää sentään lähes yhdeksän tuntia. Siitä lähtien palautetta on tullut jatkuvasti. Ihan niin kuin somessa, myös äänikirjapalveluissa saa nopeasti kommentteja ja palautetta. Vaikka tarjoavathan palautetta myös kirjagrammaajat, -bloggaajat ja tubettajat sekä kaikki muutkin lukijat. Olen kiitollinen kaikesta saamastani palautteesta, sekä kaikista kanavista, jotka edistävät kirjojen lukemista ja herättävät keskustelua kirjoista.
Minä tietysti jännitin julkkareita ihan hirveästi. Ehkä jännitin sen takia, että ensimmäistä kertaa kyseessä oli avoin tilaisuus, jossa ei niinkään ollut kutsuvieraita, vaan kuka tahansa oli tervetullut. Mietin tuleeko paikalle ketään, tai mitä jos tuleekin ihan hirveästi väkeä, eivätkä tarjottavat riitä. Jännitin niin paljon, että päätin olla pitämättä julkkareita enää ikinä! Mutta…nooh… katsotaan nyt. Loppujen lopuksi jännittäminen oli tietysti turhaa. Vieraita tuli parikymmentä, haastattelu sujui hyvin, keskustelu soljui mielenkiintoisena ja yleisö oli ihanan aktiivisesti mukana!
Äänikirjojen myötä kirjallisuus on murroksessa. Asiat muuttuvat sellaisella vauhdilla, ettei moni pysy perässä. On myös vaikea ennustaa tulevaa. On hyvä että uusia formaatteja tulee, jotta kirjallisuus tavoittaa useampia lukijoita. Ajan myötä asiat muuttuvat, jos ei muutu mukana saattaa unohtua kokonaan. Olipa äänikirjoista mitä mieltä tahansa, on hyvä että niitä on. Itse jään jännityksellä odottamaan uusia palautteita kirjastani. Niin, ja tietysti dekkarin seuraavaa osaa, jota aika moni on jo toivonut!
